Sadevesimaksut: Sadevedestä aiheutuvat kustannukset
Sadevesimaksu on maksu, jonka monet saksalaiset kunnat perivät sadeveden hävittämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Päällystetyille tai rakennetuille alueille putoava sadevesi katsotaan yleensä jätevedeksi, josta paikallisviranomaisten on huolehdittava. Sadevesimaksu määräytyy päällystetyn tai rakennetun alueen koon ja alueelle sataneen sademäärän mukaan.
Saksassa keskimääräinen sademäärä vuodessa on noin 600-1 500 millimetriä(vuonna 2023). Koska sadeveden johtamisesta aiheutuu kustannuksia, sadevesimaksut ovat paikallisviranomaisten keino siirtää nämä kustannukset kiinteistöjen omistajille, joilla on päällystettyä tai rakennettua aluetta.
Keitä sadevesimaksut koskevat?
Sadevesimaksuja peritään yleensä kaikilta kiinteistönomistajilta, joilla on päällystettyjä tai rakennettuja alueita, joilta sadevesi voi valua pois. Tämä koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä ja kuntia tai paikallisia viranomaisia. Sadevesimaksut aiheutuvat yleensä kaikille niille, joilla on liittymä yleiseen viemäriverkkoon.
Tämä maksu peritään osana jätevesimaksuja, ja se sisältyy yleensä vuokra-asuntojen palvelumaksulaskuun. Maksut on yleensä maksettava kuuden kuukauden välein tai vuosittain, riippuen kunkin kunnan määräyksistä.
Sadevesimaksuun ei juuri ole poikkeuksia. Maksu on maksettava jokaiselta kiinteistöltä, jolla on päällystettyä tai rakennettua aluetta, josta sadevedet valuvat. Maksuja voidaan kuitenkin pienentää tai välttää esimerkiksi asentamalla sadeveden hyödyntämisjärjestelmiä, viivytyssäiliöitä tai käyttämällä imeytysjärjestelmiä. Joissakin kaupungeissa ja kunnissa on myös ohjelmia, jotka tarjoavat kannustimia sadeveden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Kuinka korkeat ovat sadevesimaksut?
Sadevesimaksun suuruus riippuu ensisijaisesti siitä, kuinka suuria ovat kiinteistöllä olevat tiiviit pinnat, joilta sadevesi voi valua pois. Mitä suuremmat ovat päällystetyt tai rakennetut alueet, sitä enemmän sadevettä valuu pois ja sitä korkeammat ovat jätevesimaksut. Maksun määrää pääsääntöisesti vastuukunta tai paikallinen vesi- ja viemärilaitosyhdistys, ja se voi vaihdella alueesta ja kunnasta riippuen.
Toinen sadevesimaksun suuruuteen vaikuttava tekijä on sademäärä kyseisellä alueella. Pääsääntöisesti mitä suurempi on sademäärä, sitä korkeammat ovat sadeveden johtamisesta aiheutuvat kustannukset.
Vesi- ja jätevesikustannukset voivat vaihdella alueittain, ja ne riippuvat myös kunnan koosta, infrastruktuurista ja erityisistä tariffeista. Sadevesimaksu on yleensä osa jätevesimaksuja, ja se sisältyy vuokralaisen palvelumaksulaskuun.
Miten sadevesimaksut lasketaan?
Maksu lasketaan yleensä tiivistettävien pintojen koon perusteella.
Tätä varten on määritettävä kiinteistön tiivistettyjen tai rakennettujen alueiden koko. Tätä varten useimmat Saksan kunnat tekevät monimutkaisia selvityksiä, usein ilmakuvien avulla. Kiinteistöjen pinta-alat arvioidaan tiivistystyypin ja -tiheyden mukaan. Tällä tavoin kunnat ovat luoneet tarkan ja suurelta osin oikeudenmukaisen perustan sademaksujen jakamisen laskemiselle.
Säästä sademaksuissa: Näin
Olemme listanneet alla muutamia vaihtoehtoja, ja ehkäpä löydät niistä vaihtoehdon, jonka avulla voit säästää saostusmaksuissa tulevaisuudessa.
1. kerää sade
Yksi tapa säästää sadevesimaksuissa on kerätä ja hyödyntää sadevettä omalla kiinteistöllä. Tähän on olemassa erilaisia menetelmiä, kuten sadevesisäiliöiden, kuten sadetynnyreiden, tai maanalaisten säiliöiden asentaminen. Niihin voidaan kerätä ja varastoida sadevettä, jota voidaan myöhemmin käyttää kasvien kasteluun, puhdistukseen tai käyttövedeksi. Säiliön tai sadevesisäiliön koko riippuu kiinteistön koosta ja odotettavissa olevasta sadeveden määrästä. Omakotitaloon, jossa sadevettä käytetään wc:n huuhteluun ja puutarhan kasteluun, suositellaan asennettavaksi säiliö, jonka tilavuus on karkeasti arvioiden vähintään 5 000 litraa.
Käyttämällä sadevettä säästetään paitsi sadevesimaksua myös juomavettä ja siten vesihuoltokustannuksia.
2. sallia sadeveden imeytyminen puutarhaan.
Toinen tapa säästää sadevesimaksuissa on antaa sadeveden imeytyä puutarhaan. Tällöin sadevettä ei johdeta viemäriin, vaan se suotautuu tontilla. Tämän etuna on, että vesi ohjautuu maahan ja tukee siten pohjaveden muodostumista.
Sadeveden suotautumisen sallimiseksi puutarhaan on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on luoda imeytysallas tai syvennys, johon vesi valuu sateen sattuessa. Sieltä se tihkuu vähitellen maahan. Lisäksi on huolehdittava siitä, että päällystetyt pinnat rakennetaan siten, että ne imevät vettä läpäisevästi ja päästävät sen suotautumaan pois.
Suotautumisalueiden koko riippuu useista eri tekijöistä:
- maaperän luonteesta,
- kiinteistön koko ja
- odotettu sadeveden määrä.
On kuitenkin huolehdittava siitä, että imeytyskaivo on riittävän kaukana rakennuksista. Näin varmistetaan, että sadeveden imeytyminen ei aiheuta vahinkoa rakennuksille tai ympäröivälle alueelle ja että kunnan tai kaupungin määräyksiä noudatetaan.
Mitä ovat tiivistetyt pinnat?
Suljetut pinnat ovat pintoja, jotka eivät läpäise sadevettä tai muita nesteitä tai läpäisevät niitä vain osittain. Tämä tarkoittaa, että vesi ei pääse imeytymään maahan tai vain hyvin rajoitetusti, vaan valuu pois pinnalla.
Tyypillisiä esimerkkejä tiiviistä pinnoista ovat asfaltoidut tai betonoidut tiet ja aukiot, rakennukset, joissa on suuria kattopintoja, pysäköintialueet, terassit ja jalkakäytävät. Myös päällystetyt ajoväylät tai autotallin sisäänkäynnit lasketaan päällystetyiksi pinnoiksi.
Suljetuilla pinnoilla on usein kielteinen vaikutus pohjaveteen ja ympäristöön, koska sadevesi ei pääse imeytymään maahan eikä näin ollen vaikuta pohjaveden muodostumiseen. Sen sijaan sadevesi valuu pintapuolisesti pois ja voi imeä ympäristöstä epäpuhtauksia, jotka sitten pääsevät vesistöihin. Tästä syystä suositellaan usein, että tiiviit pinnat rikotaan tai tehdään läpäisevämmiksi, jotta sadevesi pääsee imeytymään maahan.
Onko sadevesimaksu verovähennyskelpoinen?
Sadevesimaksut eivät pääsääntöisesti ole verovähennyskelpoisia kustannuksia, koska ne ovat kunnallisia maksuja. Saksassa ei myöskään ole sadevesiveroa.
Sadeveden hyödyntämisjärjestelmien asennuskustannukset voidaan kuitenkin joissakin tapauksissa vähentää verotuksessa. Kyseessä on kuitenkin investointitoimenpide, joka ei yleensä liity suoraan sadevesimaksuihin.
On kuitenkin suositeltavaa kääntyä veroneuvojan puoleen, jos sinulla on kysyttävää kustannusten verovähennyskelpoisuudesta, sillä tämä riippuu yksilöllisistä olosuhteista eikä mitään yleistä lausuntoa voida antaa.